Uskon loikka Neuvostoliittoon

Vuonna 2012 Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö kantaesitti näytelmän Neuvostoliitto – tarina Uskosta. Esitystä edelsi laaja aineistonkeruu palvelutaloissa ympäri Suomen, jonka pohjalta Jussi Moila kirjoitti hienon tekstin. Olin mukana palvelutalokiertueella mikrofoneineni ja aineistosta syntyi radiodokumentti Neuvostoliitto meissä, joka lähetettiin radiosta 7.2.2013. Toimitin seuraavana vuonna projektista vielä kirjan Uskon loikka – Neuvostoliitto-projekti ja Kiertuenäyttämön eetos.
Kiertuenäyttämön toiminnasta ja teatterien laitosyhteistyöstä alkaa olla aika laajasti kirjallisuutta. Kaikista parhaan käsityksen tämän tyyppisestä ”soveltavasta teatterista” (hankala termi) saa Jussi Lehtosen väitöskirjasta ja tietysti Kiertuenäyttämön esityksiä seuraamalla.

Hevoslinja Kultakuumeessa kesällä 2014

Ratsastimme performanssitaiteen ja media-arkeologian nimissä Turusta Helsinkiin vuonna 2014. Olin silloin töissä Ylen Kultakuume-ohjelmassa ja tein hankkeesta juttusarjan. Kevään ja kesän aikana tapasimme useaan otteeseen Heikki Mikolan ja Kullannupun – näistä kohtaamisista syntyi raportti. Kuninkaantien ratsastuksella syntyi keskustelu puutarhureiden, historioitsijoiden ja taiteilijoiden välillä. Vielä varsinaisen ratsastuksen jälkeen juteltiin tuttujen Börje Mattssonin ja Pekka Leikkosen kanssa Kuninkaantien nykykulttuurista.

Walter Benjamin ja kirja

Kirjallisuustoimittajana tulee usein sellainen tunne ja  harha, että kirjallisen kulttuurimme pitäisi olla jotenkin olennaisesti sidoksissa kirjaan esineenä.

Myyntiluvut, kustannusliiketoiminta ja kirjoihin liittyvä unennäkö ovat usein julkisesti tärkeämpiä kuin itse kirjallis-taiteellinen toiminta. Tällaisen harhanäön vallassa on hyvä lukea välillä Walter Benjaminia, joka kirjoitti mihin mediaan vain ja olisi hyvin sopinut monimediaaliseen aikaamme:

”True literary activity cannot aspire to take place within a literary framework . . . it must nurture the inconspicuous forms that better fit its influence in active communities than does the pretentious, universal gesture of the book — in leaflets, brochures, articles, and placards. Only this prompt language shows itself actively equal to the moment.”

https://monoskop.org/images/d/d7/Benjamin_Walter_One-Way_Street_and_Other_Writings.pdf